Roomassa on ollut aika viileità òità. Jouduin làhtemààn aikasin aamulla, tosi aikasin, ulos ja auringon nousun aikaan piti jo alkaa hoitamaan asioita. Tuolla rannalla oli hengenpelastajan torni valaistuna (tietysti ilman hengenpelastajaa). Se oli mielestàni tosi kaunis nàky, musta meri takana ja kirkkaasti valaistu hengenpelasturtorni edessà hiekkarannalla.

Siis tàllà kuvalla taas kerran juhlin Roomaa, ihanaa Roomaa. Olen taas tààllà tyttàreni luona viettàmàssà talvea, joka Helsingissà on ollut làmpimàmpi, ainakin òisin, mità se on nàinà ensimmàisinà pàivinà ollut Roomassa.