Tämä runo kertoo ensimmäisistä vuosistani Sisiliassa. Vaikeuksista oppia paikassa, joka on täysin erilainen, mitä kotimaani, missä oli kasvanut ja kehittynyt .
Nuorena kaikki on ihanaa, mahdollista, upeaa..... Hiljalleen kuitenkin koti-ikävä alkoi painamaan ja rakkaan kotimaan parhaat puolet alkoivat loistamaan kuin timantit auringossa, mutta olin tehnyt valintani ja tieni jatkui.
Laitan sen alkuperäisessä muodossa. Olen aluksi kirjoittanut tämän pienellä kirjoituskoneella ja sitten kirjoituskoneen kirjaimia seuraten italialaiselle tietokoneelle, siis ääkköset puuttuu, mutta rakastan näitä runoja juuri siksi, että niissä on tämä aitouden tuntu.
Sisilia
Trinacria, Trinacria Valimeren persikkaposkinen tytar. Neitsytkammiosi tuoksui sitruunalle ja haissasi kannoit appelsiinikukkahuntua. Yolla asetit nahtavaksi veren tahraaman lakanan, menetetyn neitsyytesi vakuudeksi. Opetit minulle etta julmimmat mainingit saapuvat ihmismeresta ja koventaen huulesi kauniin kaaren, kuiskaten, paasi alas painaen, kerroit mita on omertà tuo noyra hiljaisuus yhteiskuntaasi kalvava syopa jonka salakavaluuden tuntee vain Sisilia. Trinacria, Trinacria neito meressa kielletty hedelma Edenin puutarhassa.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.